Vastaus opetushallituksen opetusneuvos Liisa Jääskeläiselle
Mitä te opetushallituksessa tiedätte poikien kannustamisesta
tai tasa-arvotyöstä? Kumpaakaan ette ole koskaan tehneet.
”Sosiaalisessa mediassa on alkanut liikkua railakkaitakin väitteitä siitä, että opas sivuuttaa peruskouluikäisten poikien tasa-arvo-ongelmat.”
Kun on jäänyt kiinni julkisesta valehtelusta ja hyvän
hallintotavan sekä virkamiesetiikan vastaisesta toiminnasta, olisi vähintään
syytä pyytää anteeksi tekojaan ja osoittaa siten katumusta. Totuudenpuhujien
ylimielinen vähättely osoittaa, ettei virheistä ole vielä opittu mitään. Tyylitaju
ja rohkeus eivät riitä edes siihen, että kritiikkiä esittäneelle taholle
vastattaisiin suoraan.
”Tämä ei pidä paikkaansa.”
Kyllä pitää. Suomalaisen koulutuksen suurin
tasa-arvo-ongelma on poikien alisuorittaminen. Poikien ja tyttöjen välinen ero
on oppimistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulumenestyksessä
suuri, ja ero poikien tappioksi on vain viime vuosina kasvanut kasvamistaan.
Joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa kunnolla edes lukea ja joka
viides heistä ei kykene kirjoittamaan kunnon työhakemusta. Tämä lisäksi miehet
ovat pahasti aliedustettuja korkeakoulutuksessa. Opetushallituksen tasa-arvo-oppaassa
ei tunnusteta näitä tasa-arvo-ongelmia, saati että niihin vaadittaisiin
muutosta tai esitettäisiin ratkaisuja.
Kaikkien pahinta on, että teidän työryhmänne väittää tekemässään
tasa-arvo-oppaassa kategorisesti, että poikia suosittaisiin ja tyttöjä
syrjittäisiin kouluarvostelussa. Todellisuus on täysin päinvastainen. Toisin
sanoen, te valehtelette. Opettajat, rehtorit ja muut koulutukseen aktiivisesti
osallistuvat ihmiset saavat tasa-arvo-opppaan perusteella sen kuvan, että
tyttöjen tasa-arvo-ongelmat olisivat suurempia ja että juuri tyttöjä
syrjittäisiin. Valheellanne on siis se seuraus, että kouluissa poikiin
kohdistuva sukupuolisyrjintä jää korjaamatta. Siihen ei puututa jatkossakaan.
Käytännössä poikiin kohdistuva syrjintä tulee lisääntymään, kun koulut yrittävät
varmuuden vuoksi tukea jo entisestään suosittujen tyttöjen menestystä. On
teidän syytänne, että poikien hyväkään osaaminen ei tulevaisuudessakaan muutu
hyviksi numeroiksi.
Lukuisat tutkimukset, niin Suomessa kuin maailmalla,
todistavat kiistatta, että kouluarvostelussa syrjitään nimenomaan poikia. Näitä
tutkimuksia ei löydy tasa-arvo-oppaanne lähdeluettelosta, eikä niiden tuloksia
huomioida millään tavoin tasa-arvo-oppaanne tekstissä. Teidän työryhmänne on tietoisesti ja
tarkoituksella sivuuttanut kaiken tämän tutkimuksellisen tiedon. Tämä on hyvän
hallintotavan ja virkamiesetiikan vastaista toimintaa. Ammattitaitoinen ja
moraaliltaan suoraselkäinen virkamiestyöryhmä olisi perehtynyt asiaan kunnolla,
olisi kaikin keinoin pyrkinyt tasapuolisuuteen aiheen käsittelyssä ja olisi tunnustanut
rehellisesti asiaa koskevan tutkimustiedon. Teidän työryhmänne epäonnistui
tässä täysin. Sen seurauksena laadittu tasa-arvo-opas on täysin ala-arvoinen
tekele.
Miesten tasa-arvo ry on vaatinut tämän räikeän virheen
korjaamista. Miesten tasa-arvo ry on myös vaatinut perusteellista selvitystä
siitä, miten on mahdollista, että koulutuksen tasa-arvo-opasta laadittaessa
sivuutetaan tutkimuksia ja annetaan tietoisesti täysin väärä kuva kouluarvostelun
epätasa-arvoisuudesta. Missä on vastauksenne?
Iltasanomissa kehuskelitte, kuinka työryhmänne oli kopioinut
suoraan tasa-arvoa koskevia väitteitä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä
edustavilta järjestöiltä. Miesliikkeen tutkitut tosiasiat eivät kuitenkaan
teille kelvanneet. Onko tämä teidän mielestänne viranomaiselta vaadittavaa
tasapuolisuutta?
”Sukupuolten epätasa-arvosta kärsivät Suomessa sekä naiset (esimerkiksi johtajuus, palkkaus) että miehet (esimerkiksi vanhemmuus, elinikä), enemmän kuitenkin naiset.”
Mihin perustuu väite siitä, että naiset kärsisivät
epätasa-arvosta enemmän kuin miehet? Onko opetushallituksella jokin virallinen
tasa-arvo-mittari, jolla te tätä arvioitte? Jos on, olisi kohtuullista julkistaa
tuo mittari. Tosiasia nimittäin on, että meillä on vain miehiä syrjiviä lakeja
ja viranomaisia (kuten opetushallitus nyt) ja miehet ovat kaikilla keskeisillä
hyvinvointimittareilla mitaten naisia huonommassa asemassa. Mistä sukupuolten
tasa-arvossa on lopulta oikein kyse: eliittinaisten kiintiöpaikoista
johtokunnissa, vai työttömien ja syrjäytyneiden miesten mahdollisuudesta saada
katto päänsä päälle?
Sitä paitsi, onko tämä joku kilpailu? Onko tämä
nollasummapeliä? Ja mitä tekemistä tällä on koulutuksen epätasa-arvoisuuden
kanssa? Yritättekö kenties väittää, vaikka ette kehtaa sitä suoraan sanoa, että
poikiin koulutuksessa kohdistuva syrjintä olisi tällä perusteella jotenkin oikeutettua
ja ymmärrettävää?
Johtajaksi pääsee Suomessa sukupuolesta riippumatta. Naiseus
ei ole tässä pyrkimyksessä ainakaan este, vaan (tasa-arvon vastaisesti) jo
jonkinlainen meriitti. Samapalkkaisuus toteutuu Suomessa myös hyvin. Samasta
työstä saa saman palkan, sukupuolesta riippumatta. Jos tasa-arvo-opas
laatineessa työryhmässä olisi ollut edes yksi tasa-arvoasioihin perehtynyt
henkilö, näin heikkotasoisia ja perusteettomia kliseitä ei varmaan kehdattaisi
julkisesti esittää. Tietämättömyytenne ei varmaan jää kenellekään epäselväksi.
Miesten tasa-arvo-ongelmista elinikään ja vanhemmuuteen
liittyvät kysymykset muodostavat vain murto-osan. Tuskin te niitäkään tunnette
kunnolla, kun ette osaa avata asiaa edes auttavasti. Tasa-arvon kannalta suurempi
kysymys kuuluukin: miksi suomalaiset viranomaiset, ja etenkään tasa-arvoviranomaiset,
eivät tee mitään näiden ongelmien ratkaisemiseksi?
”Eurooppalaisen tasa-arvoindeksin…”
Eurooppalainen tasa-arvoindeksi on täysi vitsi. Mitä
huonommin miehillä menee, sitä tasa-arvoisempi maa indeksin mukaan on. Näin ei
tasa-arvoa tietenkään voi mitata. Mutta ettehän te sitä tajua.
”Huoli poikien opiskelumotivaatiosta ja lähes kautta linjan tyttöjä heikommista oppimistuloksista peruskouluaikana on aiheellinen ja oikeutettu. Oppimistulosten eroja selittää osittain tyttöjen ja poikien eritahtinen kypsyminen. Oppaassa kannustamme kouluyhteisöjä pohtimaan, "ymmärretäänkö peruskoulussa tyttöjen ja poikien kypsymisen eritahtisuutta ja osataanko se ottaa huomioon opetuksen järjestämisessä", "sosiaalistuvatko pojat peruskoulussa 'vapaamatkustajuuteen', kun heitä ei kannusteta ponnistelemaan tai he syystä tai toisesta eivät opi ponnistelemaan" sekä "miten pojat voisivat olla sekä hyväksyttyjä poikaporukoissa että ahkeria ja menestyviä oppilaita".”
On ensinnäkin täysin ala-arvoista nimitellä poikia opetuksen
”vapaamatkustajiksi”. Seksististä koulukiusaamista. Tällainen ilmaisu, edes
lainausmerkeissä, ei sovi valtiollisen viranomaisorganisaatioon virallisiin
julkaisuihin lainkaan. Näinkö te muka kannustatte poikia ja lisäätte heidän
kouluinnostustaan?
Toisekseen, huoli ei riitä mihinkään. Tekoja teiltä
odotetaan. Siitä teille maksetaan, että te korjaatte asian, ei vähättelystä ja
voivottelusta. Siitä ei ole yhtään mitään hyötyä.
Kolmannekseen, on todella raukkamaista syyttää koulutuksen
tasa-arvo-ongelmista poikia tai jotain ”poikakulttuuria”. Vastuu koulutuksen
tuloksista ja tasa-arvoisuudesta on aina aikuisten. Alaikäiset lapset ovat
vasta koulussa vastuunkantoa opettelemassa. Poikien ongelmat alkavat jo
varhaisessa vaiheessa. On todella härskiä, että koulutuksesta vastuussa olevat
aikuiset ja kovapalkkaiset virkamiehet syyttävät pikkupoikia siitä, että eivät
itse saa mitään aikaan.
Neljänneksi. Ongelma ei, ainakaan ensisijaisesti, ole
poikien motivaatiossa, vaan poikia syrjivässä koulussa. Poikien kohdalla
hyväkään motivaatio, kovakaan työ tai edes todistetusti näytetty osaaminen ei
takaa hyvien arvosanojen, j a sitä kautta jatko-opiskelupaikan, saamista.
Poikien syrjintä arvostelussa on kaiken pahan alku ja juuri. Opettajien asenne
on poikia vähättelevä ja poikien tekemisiin kriittisesti suhtautuva. Poikia
rangaistaan aktiivisuudesta ja vilkkaudesta. Koulutuksen rakenne on poikia
syrjivä. Siirtyminen toiselle asteelle osuu juuri siihen saumaan kun pojat ovat
pahimmassa murrosiässään. Opetusmetodit ja -materiaalit ovat pojille sopimattomia.
Viidenneksi, missä on konkretia? Kun kerran tiedetään, että
pojat ja tytöt kypsyvät eri tahtiin, miksi ette vaadi koulutuksen rakenteisiin,
metodeihin muutoksia, joilla tähän pystyttäisiin vastaamaan. Tasa-arvo-oppaassanne
vaaditaan mm. erillisistä poika- ja tyttöryhmistä pitäisi luopua oppiaineissa,
liikunta mukaan luettuna. Kuitenkin poikien ja tyttöjen eri tahtinen kehitys
puoltaisi pikemminkin täysin päinvastaista kehityssuuntaa. Onkin todettu, että
eriyttämällä pojat ja tytöt eri ryhmiin vaikkapa kielenopiskelussa, on saatu
hyviä tuloksia. Teidän työryhmänne ei tietenkään tiedä tästäkään mitään.
Kuudenneksi suhtautumisenne tyttöjen väitettyihin ongelmiin
on aivan toista tasoa. Niistä ei syytetä tyttöjä, vaan opettajien asennetta,
oppimateriaalien sisältöä, koulutehtävien kiinnostavuutta jne. Näihin te myös
vaaditte konkreettisia muutoksia. Mitään vastaavaa teillä ei ole tarjottavana
pojille, vaikka poikien ongelmat ovat monin verroin suurempia ja vieläpä
tutkimuksin (joita te pyritte piilottelemaan) todistettuja.
”Ainakin osittain ongelmaa voidaan lievittää työtapojen, oppimateriaalien, oppimisympäristöjen ja -verkostojen monipuolistamisella.”
Tästä ei vain tasa-arvo-oppaassa puhuta poikien kohdalla mitään, ja täysin
sisällöttömäksi heitoksi se jää nytkin. Niin kauan kuin puhutaan passiivissa,
eikä esitetä konkreettisia muutoksia, mitään ei tule tapahtumaan.
”Rohkaiseva esimerkki tästä on poikien hyvä suoriutuminen ylioppilaskirjoitusten englannin kielen kokeessa - pojat kirjoittavat pitkästä englannista enemmän laudatureja kuin tytöt.”
Tasa-arvo-oppaanne mukaanhan tämä tarkoittaa sitä, että ”vapaamatkustaja”-poikia
suosittu on taas suosittu.
”Sekä tehostettua että erityistä tukea saavista oppilaista kaksi kolmasosaa on poikia. Tämä kertoo siitä, että poikien vaikeudet otetaan tosissaan.”
Ei kerro. Tämä on vain eskaloituneiden ongelmien
jälkihoitoa. Varsinainen ongelma on siinä, että koulutusjärjestelmämme on
tyttöjä suosiva.
”Yksinäisyys on pojilla suurempi ongelma kuin tytöillä.”
Nyt alkaa ongelmia löytyä. Mihin lie unohtuivat tasa-arvo-oppaasta,
jonka pohjalta jatkossa kouluissa mennään (nämä poikien ongelmat sivuuttaen
siis). Vaan eipä sillä, eihän teillä ole näihin mitään lääkettä tai edes
aikomusta puuttua. Turha esittää empatiakykyistä blogissa, kun ei sitä työssään
oikeasti ole.
”Oppaassa todetaan, että "tasa-arvon edistämistä on pohtia, johtuvatko poikien oppimisvaikeudet ja suurempi tuen tarve koulun käyttämästä pedagogiikasta vai joistain muista sen toimintakulttuuriin ja oppimisympäristöihin liittyvistä seikoista.”
Pohdiskeluko auttaa? Tutkimustietoa kaikesta tästä on yllin
kyllin saatavilla, mutta teille se ei vain kelvannut, koska sitten olisi
pitänyt tunnustaa tosiasiat koulujärjestelmän epätasa-arvoisuudesta ja
syrjivyydestä poikia kohtaan. Ketä te oikein luulette huijaavanne
pintapuolisella ja teeskennellyllä esityksellänne? Toki niitäkin idiootteja
tässä maassa piisaa, jotka tähän vedätykseen lankeavat.
Ja tähän virkkeeseen se sitten jää. Mitään muuta ei tälläkään
hallituskaudella ole siis luvassa poikien auttamiseksi ja koulutuksen tasa-arvo-ongelmien
korjaamiseksi. Passiivimuoto tarkoittaa, ettei kukaan kanna vastuuta, eikä
mitään tehdä. Sama meno jatkuu vain vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.
”Mikä poikien oppimiskulttuurissa ylläpitää alisuoriutumista?"
Millainen aikuinen vetäytyy omasta vastuustaan sysäten syyn
lasten niskaan? Opetushallituksen
virkamies. Jälleen kerran nähdään muuten myös se, ettei poikien erilaisuus
opetusalan virkamiehelle sovi. Poikien pitäisi olla samanlaisia oppijoita
kuin tyttöjen.Se siitä "sukupuolten moninaisuudesta"
”Tyttöjen ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oppilaiden tasa-arvon parantaminen ei ole pois poikien oppimistulosten parantamiseen satsaamisesta.”
Onko joku väittänyt niin? Missä ja milloin? Olisi
tasa-arvoista tehdä työtä myös poikienkin eteen, mutta näköjään se on liikaa
vaadittu. Edes ilmiselvään syrjintään ei haluta puuttua.
”Kaikki nämä näkökulmat mahtuvat sukupuoli- ja tasa-arvotietoiseen kouluun.”
Eivät näytä mahtuvan. Ilmeisesti poikien koulumenestyksen
parantaminen ei teille sovi.
”Tasa-arvotyö ei ole nollasummapeliä.”
Perinteinen nollatason latteus sitten siunatuksi lopuksi.
Jos ei ole, miksi piilottelette poikiin kohdistuvaa syrjintää? Miksi
valehtelette kouluarvostelussa tapahtuvasta sukupuolisyrjinnästä? Miksi sysäätte
vastuun poikien niskaan sen sijaan että tekisitte työnne kunnolla? Miksi vain
passiivisesti pohditte ja huolehditte? Miksi ette tee mitään?
Kirjoituksen alkupuolella tasa-arvo nähtiin kuitenkin vielä
kilpailuna (vaikka tasa-arvo-ongelmat oli ymmärretty väärin ja tasa-arvon
toteutuminen väärin arvioitu). Näin se mieli muuttuu, kun pitää peitellä omaa
epäonnistumista ja väistellä ikäviä kysymyksiä moraalista.
Kirjoitus on vastaus opetushallituksen blogissa julkaistuun kirjoitukseen. Opetushallituksen blogiin ei näemmä kommentteja haluta.
Kommentit