Header Ads

Meikkaaminen vs. mopon rassaus

Ronja Salmi kysyy ilmeisen vakavissaan seuraavan kysymyksen.

No, koetan vastata kysymykseen. Meikkaaminen on pinnallista sanan varsinaisessa merkityksessä. Meikkaamisessa ehostetaan pintaa todellisuuden peittämiseksi. Kun ruosteiseen mopoon vedetään uusi maali, kyse on samanlaisesta pinnallisuudesta.

Mopon rassaaminen vaatii merkittäviä taitoja, joita ei ole 90 prosentilla väestöstä. Ylivoimainen enemmistö maistereista ja sivistyneistöstä ei ymmärrä, miten mopo toimii. En minäkään.

Huulipunan ja ripsivärin laittaminen lienee lasten leikkiä (verrattuna mopon purkamiseen ja kokoamiseen), vaikka en ymmärrä siitäkään yhtään mitään.

Eikä mopopoikia pahemmin arvosteta. Ne on niitä tulevia amislaisia, joille sivistyneistö hörähtelee hyväntahtoisesti. Maaseutuhan on täynnä mopoikia, potentiaalisia peräkammarin janttereita. Ei nykymaailmassa heru kädentaidoille arvostusta.

Kun meikattu böönä laittaa kuvansa instaan tai faceen, kommenttiloota täyttyy ihailijoista. Mopojalle peukkua heiluttaa vain äityli.

Arvostetut poikien asiat?

Ronja jatkaa:



Kaveriporukassa huvitellaan, pojat saavat meikkiä naamaansa. Posket helottavat. Huulilla kimaltaa kirkas puna. HAHAHA.

Poika harjaa hiuksensa. Sitoo ne leteille. Suipistelee suutaan. HAHAHAHA.

Poika perinteisenä tyttönä naurattaa, koska tyttöjen jutuille on helppo nauraa. Tyttöyteen liitettävät asiat ovat edelleen huvittavia, halveksittuja ja vähempiarvoisia yhteiskunnassamme.

Eivät tyttöyteen liitetyt asiat ole naurettavia, kun niitä tekevät tytöt. Kun tytöt meikkaavat ja tekevät ankansuumutristuksiaan, pojat katsovat kiimaisina vieressä. Vallitseva tunne ei ole halveksunta, vaan himo.

Minäpä kerron Ronjalle tarinan menneisyydesta, muutamien vuosikymmenten takaa. Ennen vanhaan oli naurettavaa, kun tyttö yritti olla johtaja tai pukeutua miesten vaatteisiin. Naisten sukupuolirooli on kuitenkin vapautunut vuosien kuluessa, jolloinka miehekkäästi käyttäytyvä nainen ei ole enää ihmetyksen aihe. Miesten rooliodotus ei ole vapautunut, jotenka mies ei saa käyttäytyä naisen lailla ilman nauretuksi tulemisen vaaraa.

Seksuaalisen pääomansa turvin tytöt ovat jo lähtökohtaisesti arvokkaampia kuin pojat, joten tyttöjen ei tarvitse tehdä "naisen työtä" naiseuden saavuttamiseksi. Tyttö voi vain meikkailla ja kieritellä lettejään ilman, että hänen statusasemansa olisi uhattuna naisten hierarkiassa. Pojat ovat lähtökohtaisesti arvottomia, joten poikien on ansaittava statusasemansa tekemällä naisille ja yhteiskunnalle hyödyllisiä asiaoita. Itsensä puunaaminen ei nosta poikaa statusasteikossa, koska sellainen toiminta ei kohdistu muiden hyväksi.

Meikkaavaa ja lettejään kierittelevää poikaa pidetään naurettavana, koska silloin poika yrittää korostaa sellaisia seksuaalisen vallan ominaisuuksia, joita hänellä ei ole. Samalla tavalla on hauskaa, kun 40-kiloinen tyttö heristää nyrkkejään ja sanoo vetävänsä kaikkia turpaan. Yritys käyttää olematonta valtaa on ihmisistä huvittavaa. 



Esimerkiksi harva nainen muistelee kiiruhtaneensa koulusta kotiin vain, että pääsisi nopeasti pukemaan Barbeja tai piirtelemään poneja. Muistelemme mieluummin, kuinka emme koskaan viihtyneet likkaporukoissa tai olleet kiinnostuneita nukeista ja prinsessoista. Kerromme, kuinka leikimme autoilla kuin pienet pojat, ja välillä meitä sellaisiksi luultiinkin.

Se ei haitannut, koska hienointahan oli olla poikatyttö. Sitten vasta tyttö. Surkeinta oli olla tuplatyttö, tyttötyttö. Huulikiillon laittaja. Luomivärisävyistä kiihkoilija. Tukankihartaja.

Missä todellisuudessa Ronja elää? Tyttötytöthän ovat naisten hierarkian suvereeneja hallitsijoita, joiden perässä pojat laukkaavat. Poikatytöt ja muut potentiaaliset lepakot ovat friikkejä, jotka eivät koskaan pääse arvostuksessa tyttötyttöjen tasolle. Feminiinisyys rulettaa, eikä suinkaan se, kuka näyttää karseimmalta lepakolta.

Lähde - Henry Laasanen, ihmissuhtet blogi

Sisällön tarjoaa Blogger.