Header Ads

Miksi miehet kilpailevat


Miesten jo usein poikaiässä alkava ja miltei kaikille elämän osa-alueille ulottuva kilpailuhenkisyys on varmasti monelle tuttua.

Tietenkään kaikki miehet ja pojat eivät ole kilpailuhenkisiä, mutta miesten ja poikien kilpailuhenkisyys on siinä määrin tiedostettu ja yleinen tosiasia, että se aiheuttaa suurta päänsärkyä feministeille ja naispuolisille kasvatusalan ammattilaisille.

Koska kilpailuhenkisyys johtaa usein menestymiseen ja suuriin saavutuksiin, ovat feministit pyrkineet suitsimaan kasvatusalan ammattilaisten kanssa poikien ja miesten kilpailuhenkisyyttä. Kasvatusalan ammattilaiset ja feministit myös olettavat virheellisesti, että kilpailuhenkisyys johtaa väistämättä vahvempien ylivaltaan sekä tyttöjen ja naisten passiiviseen sivustakatsojan rooliin.


Onko kilpaileminen miesten ja poikien luontainen taipumus

Koska miesten ja poikien kilpailuhenkisyys on niin yleistä sekä toisaalta naisten ja tyttöjen sivustakatsojan osa heidän itsensä mieluusti valitsema rooli, väistämättä käykin mielessä ovatko nämä luonnollisia taipumuksia ja onko niillä jokin tarkoitus.


Poikalasten leikinomainen kilpailu on luonteeltaan eräänlaista harjoittelua tulevaa varten ja valmistautumista nuoruusikään ja aikuisuuteen, jolloin kilpailu muuttuu seksuaalisen ja materiaalisen menestyksen tavoitteluksi. Jotkut miehet saattavat myös materiaalisen ja seksuaalisen menestyksen tavoittelun sijaan tai lisäksi tavoitella älyllisiä tai henkisiä saavutuksia. Tulivatpa menestys tai saavutukset sitten miltä osa-alueelta tahansa, ajaa kilpailuhenki miehiä niiden pariin.



Miehisten ominaisuuksien suitsiminen johtaa pahoinvointiin ja yhteiskunnan rapautumiseen

Jokainen mies ja jokainen poika haluaa olla hyvä jossakin ja saada arvostusta.


Keskusteltaessa koulutuspolitiikasta kuulee usein sanottavan, että kilpailusta ja agressiivisista leikeistä olisi päästävä eroon. Tämä on feminististä koulutuspolitiikkaa ja tällaiset kuviot on suunniteltu sopimaan paremmin tytöille. Kyllä vanhan ajan kouluissa hikipingoille naureskeltiin. Mutta leikkimielisesti. Kyllä jokainen poika kuitenkin oikeasti halusi saada hyviä numeroita. Nykykoulussa poikia taas on vaikea saada kiinnostumaan koulunkäynnistä. Eikä ihme, sillä nykykoulu on käytänössä katsoen naisten ja tyttöjen maailma.

Kun poikien miehisiä ominaisuuksia suitsitaan ja naisellisia ominaisuuksia pyritään vahvistamaan, on vaikeuksia varmasti tiedossa. Eihän kukaan halua olla erilainen, kuin luonnostaan on. Kaikkihan me haluamme tulla hyväksytyiksi sellaisina kuin olemme. Jos pojat päätyvät jo varhaisessa vaiheessa käsitykseen, että he ovat vaivalloisia ja hankalia, on psyykkisten ongelmien ja masennuksen tie ikään kuin valmiiksi raivattu rakentumista varten.

Agressiivisten välituntileikkien ja koulumaailman kilpailun suitsimisen uskotaan rauhoittavan oppimisympäristöä. Todellisuudessa käy kuitenkin päinvastoin, kun leikinomaiseen kilpailuun taipuvaiset pojat eivät pääse toteuttamaan itseään ja kanavoivat turhautumisensa opettajiin ja rauhallisempiin luokkatovereihinsa. 2010 -luvun koulumaailman oppimisympäristö on tunnetusti rauhattomampi kuin vaikkapa 60-luvun oppimisympäristö.

Miehisten ominaisuuksien kieltäminen pojilta johtaakin pahoinvointiin kahdella eri tavalla. Välitöntä pahoinvointia se aiheuttaa agressiivisista leikeistä ja kilpailusta nauttivissa pojissa sekä välillistä pahoinvointia rauhallisemmissa pojissa, jotka joutuvat kärsimään agressiivisempien poikien turhautumisesta. Tämä voi tietysti ollakin koko feministisen koulutuspolitiikan tavoite; lannistaa pojat jo lapsuudessa, jotta opiskelupaikat päätyisivät tytöille.

Tyttöjen suosimisella poikien kustannuksella on kuitenkin yhteiskuntaa rapauttavia seurauksia. Ensimmäinen välitön vaikutus on se, että turhautuneiden ja masentuneiden miesten määrä yhteiskunnassa kasvaa. Toinen pidemmän aikavälin vaikutus on tuottavuuden ja innovaatioiden väheneminen, joka johtuu kilpailun vähenemisestä. Naisethan eivät luonnostaan ole taipuvaisia kilpailuun ja pyrkimiseen suuriin saavutuksiin, vaan katselevat mieluummin sivusta kun miehet kilpailevat. Kilpailu taas tunnetusti johtaa parempaan tuottavuuteen ja innovaatioihin. Kun miehet on pakotettu sivustakatsojiksi, kuka enää tuottaa mitään tai tekee innovaatioita?

Tämän kirjoituksen kirjoittaja on Asumaan Suomeen & Foreign Dating Finland & Asumaan Ulkomaille sivustojen ylläpitäjä. 

Tuntuuko sinusta, että yhteiskunnassa vallitsevat voimat eivät salli sinun olla sellainen kuin olet etkä saa käyttöösi koko potentiaaliasi? Ehkäpä voisit tulla onnellisemmaksi ulkomailla. Tutustu tästä linkistä Asumaan Ulkomaille sivustoon.

Sisällön tarjoaa Blogger.