Header Ads

Onnistuneet katupartiot lisäävät turvallisuutta



Katupartiot voivat toimia yhteistyössä poliisin kanssa

Pelkällä olemassaolollaan vapaaehtoiset katupartiot lisäävät turvallisuutta sekä viestittävät, että suomalaiset haluavat säilyttää turvallisen yhteiskunnan ja ylläpitää omaa vapaata elämäntapaansa. Vaarana toki on, että aatteellisten tai poliittisesti värittyneiden katupartioiden johdosta lailliset maahanmuuttajat tai ulkomailta saapuvat turistit kokevat olevansa ihmisiä, joihin ei luoteta. Parhaimmillaan vapaaehtoiset kansalaisten katupartiot kuitenkin voivat ehkäistä rikoksia. Vapaaehtoisen partioinnin olisi kuitenkin oltava auttamislähtöistä ja järjestetty sellaisista lähtökohdista, jotka eivät ole aatteellisesti värittyneitä. Katupartioiden tulisi myös olla puolueettomia ja tasapuolisesti ihmisiä kohtelevia.

Poliisi on poliisijohtajan toimesta ottanut positiivisen kannan vapaaehtoisiin partioihin. Resurssipulan rasittama poliisi varmasti kaipaakin apuja. Tietenkin olisi suotavaa, että poliisin resurssit ja miehistövahvuudet olisivat riittävät turvaamaan ihmisten elinympäristön. Valtion yksi tärkeimmistä perustehtävistähän on huolehtia alueensa ja sen asukkaiden turvallisuudesta.

Perusturvallisuuspalveluja ei tulisi joutua järjestämään vapaaehtoisin voimavaroin. Vapaaehtoiset katupartiot ja niiden tarve ovatkin selkeä merkki siitä, että poliisi ja muut turvallisuusviranomaiset tarvitsevat lisää resursseja. Selkeimmin resurssipula on nähtävillä poliisin ja pelastustoimen miehistövahvuuksissa, jotka olisi saatava kuntoon.

Viranomaisten ja vapaaehtoistoiminnan yhteistyössä ei ole mitään uutta. Esimerkiksi vapaaehtoisten palokuntien ja viranhaltijajohtoisen pelastustoimen yhteistyöllä on pitkät perinteet. Tämän lisäksi vapaaehtoiset järjestysmiehet turvaavat monia tilaisuuksia miltei päivittäin ja vapaaehtoinen pelastuspalvelu avustaa pelastus- ja poliisiviranomaisia monilla tehtävillä vuosittain.

Jotkin seikat kuitenkin erottavat vapaaehtoiset katupartiot perinteisistä viranomaistoimintaa tukevista vapaaehtoistoimijoista. Päällimmäinen erottava seikka on nähtyjen katupartioiden poliittinen tai aatteellinen luonne. Poliittisen tai aatteellisen luonteensa takia jo nähtyjä katupartioita on vaikea pitää uskottavasti puolueettomina ja tasapuolisesti ihmisiä kohtelevina. Jos poliisia halutaan auttaa, tulisi vapaaehtoistyö ehdottomasti tehdä ilman aatteellista tai poliittista väritystä.

Katupartiot voivat auttaa poliisia resurssipulassa. Kynnys tehdä rikoksia kasvaa, kun alueella on valvontaa. Resurssipulan vuoksi poliisin näkökulmasta on ymmärrettävää toivottaa katupartiot tervetulleiksi. Jos katupartiot eivät ole asiallisia, viranomaiset varmasti puuttuvat katupartioiden toimintaan ja asiattomat tai aatteellisesti värittyneet katupartiot lisäävät poliittista painetta kasvattaa poliisien resursseja sekä miehistövahvuuksia.

Lopuksi toisesta turvallisuusalaan liittyvästä asiasta:

Etelä-Savon pelastuslaitoksella aiotaan siirtyä keväällä tekemään 9 tunnin, 12 tunnin tai 15 tunnin pituisia työvuoroja peräkkäisinä päivinä. Pelastusjohtaja Seppo Lokan mukaan tarkoituksena on saada työvoima tehokkaampaan käyttöön.

Etelä-Savon pelastuslaitoksella on tähän saakka toimittu muun Suomen malliin. Päätoimiset ammattipalomiehet työskentelevät Suomessa ja muualla maailmassa yleensä 24 tuntia kerrallaan, jonka jälkeen seuraa kolmen päivän vapaa. Tälläisella työvurojärjestelmällä työtunteja kertyy keskimäärin 42 tuntia viikkoon neljän viikon jaksolla ja joillain viikoilla jopa 48 tuntia, kun tavallista työaikaa tekevillä viikkotunteja kertyy tavallisesti 37,5 - 40 tuntia viikkoon. Eli päätoimiset ammattipalomiehet tekevät tunneissa mitattuna enemmän töitä, kuin tavanomaista työaikaa tekevät.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen työajanmuutos haiskahtaa miehistövahvuuksien pienentämiselle. Työaikaa muuttamalla on mahdollista ylläpitää pienempiä miehistövahvuuksia suunniteltuina aikoina, kun taas 24 tunnin työvuorojärjestelmässä jokaisena vuorokauden tuntina ja jokaisena viikon päivänä työskentelee sama määrä pelastusmiehistöä.

Kaksivuorojärjestelmää on lähihistoriassa kerran kokeiltu Oulussa. Kokeilusta palattiin takaisin 24 tunnin järjestelmään, sillä Oulussa huomattiin että pelastustehtävien jakautumista eri päiville tai vuorokauden ajoille ei voida ennustaa. Tämän takia on tärkeää, että jokaisena päivänä ja jokaisena vuorokauden tuntina työskentelee sama määrä pelastustehtäviin kykenevää pelastusmiehistöä.

Omituista, että Etelä-Savossa päätetään kokeilla nyt sellaista järjestelmää, joka Oulussa jo muutama vuosi sitten todettiin huonoksi.

Foliohattuvaroitus! En haluaisi heittää ilmoille mitään salaliittoteorioita, mutta väkisinkin käy mielessä, että onko nyt käynnissä jokin suunniteltu julkisten turvallisuus- ja hyvinvointialojen alasajo, jotta saadaan luotua tarve yksitysille turvallisuus- ja hyvinvointialojen toimijoille.

Miksi päivähoidosta, peruskoulutuksesta, terveydenhoidosta, poliisilta, pelastuslaitokselta ja puolustusvoimilta vähennetään jatkuvasti resursseja? Eivätkö nämä juuri ole ne hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarit?


Tämän kirjoituksen kirjoittaja on Asumaan Suomeen ja Foreign Dating Finland sivuston ylläpitäjä, joka on huolissaan julkisten turvallisuus- ja hyvinvointitöiden valumisesta yksityisten toimijoiden käsiin. Voit seurata Asumaan Suomeen ja Foreign Dating Finland sivustoa esimerkiksi Tumblr palvelussa tai osoitteessa www.asumaansuomeen.fi 



Sisällön tarjoaa Blogger.