Header Ads

Vastaus opetushallituksen opetusneuvos Liisa Jääskeläiselle

 
”Poikien kannustaminen parempiin oppimistuloksiin on tasa-arvotyötä”

Mitä te opetushallituksessa tiedätte poikien kannustamisesta tai tasa-arvotyöstä? Kumpaakaan ette ole koskaan tehneet.
 
 ”Sosiaalisessa mediassa on alkanut liikkua railakkaitakin väitteitä siitä, että opas sivuuttaa peruskouluikäisten poikien tasa-arvo-ongelmat.”

Kun on jäänyt kiinni julkisesta valehtelusta ja hyvän hallintotavan sekä virkamiesetiikan vastaisesta toiminnasta, olisi vähintään syytä pyytää anteeksi tekojaan ja osoittaa siten katumusta. Totuudenpuhujien ylimielinen vähättely osoittaa, ettei virheistä ole vielä opittu mitään. Tyylitaju ja rohkeus eivät riitä edes siihen, että kritiikkiä esittäneelle taholle vastattaisiin suoraan. 

”Tämä ei pidä paikkaansa.”

Kyllä pitää. Suomalaisen koulutuksen suurin tasa-arvo-ongelma on poikien alisuorittaminen. Poikien ja tyttöjen välinen ero on oppimistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulumenestyksessä suuri, ja ero poikien tappioksi on vain viime vuosina kasvanut kasvamistaan. Joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa kunnolla edes lukea ja joka viides heistä ei kykene kirjoittamaan kunnon työhakemusta. Tämä lisäksi miehet ovat pahasti aliedustettuja korkeakoulutuksessa. Opetushallituksen tasa-arvo-oppaassa ei tunnusteta näitä tasa-arvo-ongelmia, saati että niihin vaadittaisiin muutosta tai esitettäisiin ratkaisuja. 

Kaikkien pahinta on, että teidän työryhmänne väittää tekemässään tasa-arvo-oppaassa kategorisesti, että poikia suosittaisiin ja tyttöjä syrjittäisiin kouluarvostelussa. Todellisuus on täysin päinvastainen. Toisin sanoen, te valehtelette. Opettajat, rehtorit ja muut koulutukseen aktiivisesti osallistuvat ihmiset saavat tasa-arvo-opppaan perusteella sen kuvan, että tyttöjen tasa-arvo-ongelmat olisivat suurempia ja että juuri tyttöjä syrjittäisiin. Valheellanne on siis se seuraus, että kouluissa poikiin kohdistuva sukupuolisyrjintä jää korjaamatta. Siihen ei puututa jatkossakaan. Käytännössä poikiin kohdistuva syrjintä tulee lisääntymään, kun koulut yrittävät varmuuden vuoksi tukea jo entisestään suosittujen tyttöjen menestystä. On teidän syytänne, että poikien hyväkään osaaminen ei tulevaisuudessakaan muutu hyviksi numeroiksi.

Lukuisat tutkimukset, niin Suomessa kuin maailmalla, todistavat kiistatta, että kouluarvostelussa syrjitään nimenomaan poikia. Näitä tutkimuksia ei löydy tasa-arvo-oppaanne lähdeluettelosta, eikä niiden tuloksia huomioida millään tavoin tasa-arvo-oppaanne tekstissä.  Teidän työryhmänne on tietoisesti ja tarkoituksella sivuuttanut kaiken tämän tutkimuksellisen tiedon. Tämä on hyvän hallintotavan ja virkamiesetiikan vastaista toimintaa. Ammattitaitoinen ja moraaliltaan suoraselkäinen virkamiestyöryhmä olisi perehtynyt asiaan kunnolla, olisi kaikin keinoin pyrkinyt tasapuolisuuteen aiheen käsittelyssä ja olisi tunnustanut rehellisesti asiaa koskevan tutkimustiedon. Teidän työryhmänne epäonnistui tässä täysin. Sen seurauksena laadittu tasa-arvo-opas on täysin ala-arvoinen tekele.

Miesten tasa-arvo ry on vaatinut tämän räikeän virheen korjaamista. Miesten tasa-arvo ry on myös vaatinut perusteellista selvitystä siitä, miten on mahdollista, että koulutuksen tasa-arvo-opasta laadittaessa sivuutetaan tutkimuksia ja annetaan tietoisesti täysin väärä kuva kouluarvostelun epätasa-arvoisuudesta. Missä on vastauksenne?

Iltasanomissa kehuskelitte, kuinka työryhmänne oli kopioinut suoraan tasa-arvoa koskevia väitteitä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä edustavilta järjestöiltä. Miesliikkeen tutkitut tosiasiat eivät kuitenkaan teille kelvanneet. Onko tämä teidän mielestänne viranomaiselta vaadittavaa tasapuolisuutta?


”Sukupuolten epätasa-arvosta kärsivät Suomessa sekä naiset (esimerkiksi johtajuus, palkkaus) että miehet (esimerkiksi vanhemmuus, elinikä), enemmän kuitenkin naiset.”

Mihin perustuu väite siitä, että naiset kärsisivät epätasa-arvosta enemmän kuin miehet? Onko opetushallituksella jokin virallinen tasa-arvo-mittari, jolla te tätä arvioitte? Jos on, olisi kohtuullista julkistaa tuo mittari. Tosiasia nimittäin on, että meillä on vain miehiä syrjiviä lakeja ja viranomaisia (kuten opetushallitus nyt) ja miehet ovat kaikilla keskeisillä hyvinvointimittareilla mitaten naisia huonommassa asemassa. Mistä sukupuolten tasa-arvossa on lopulta oikein kyse: eliittinaisten kiintiöpaikoista johtokunnissa, vai työttömien ja syrjäytyneiden miesten mahdollisuudesta saada katto päänsä päälle?  

Sitä paitsi, onko tämä joku kilpailu? Onko tämä nollasummapeliä? Ja mitä tekemistä tällä on koulutuksen epätasa-arvoisuuden kanssa? Yritättekö kenties väittää, vaikka ette kehtaa sitä suoraan sanoa, että poikiin koulutuksessa kohdistuva syrjintä olisi tällä perusteella jotenkin oikeutettua ja ymmärrettävää?
Johtajaksi pääsee Suomessa sukupuolesta riippumatta. Naiseus ei ole tässä pyrkimyksessä ainakaan este, vaan (tasa-arvon vastaisesti) jo jonkinlainen meriitti. Samapalkkaisuus toteutuu Suomessa myös hyvin. Samasta työstä saa saman palkan, sukupuolesta riippumatta. Jos tasa-arvo-opas laatineessa työryhmässä olisi ollut edes yksi tasa-arvoasioihin perehtynyt henkilö, näin heikkotasoisia ja perusteettomia kliseitä ei varmaan kehdattaisi julkisesti esittää. Tietämättömyytenne ei varmaan jää kenellekään epäselväksi.
Miesten tasa-arvo-ongelmista elinikään ja vanhemmuuteen liittyvät kysymykset muodostavat vain murto-osan. Tuskin te niitäkään tunnette kunnolla, kun ette osaa avata asiaa edes auttavasti. Tasa-arvon kannalta suurempi kysymys kuuluukin: miksi suomalaiset viranomaiset, ja etenkään tasa-arvoviranomaiset, eivät tee mitään näiden ongelmien ratkaisemiseksi?

”Eurooppalaisen tasa-arvoindeksin…”

Eurooppalainen tasa-arvoindeksi on täysi vitsi. Mitä huonommin miehillä menee, sitä tasa-arvoisempi maa indeksin mukaan on. Näin ei tasa-arvoa tietenkään voi mitata. Mutta ettehän te sitä tajua.

”Huoli poikien opiskelumotivaatiosta ja lähes kautta linjan tyttöjä heikommista oppimistuloksista peruskouluaikana on aiheellinen ja oikeutettu. Oppimistulosten eroja selittää osittain tyttöjen ja poikien eritahtinen kypsyminen. Oppaassa kannustamme kouluyhteisöjä pohtimaan, "ymmärretäänkö peruskoulussa tyttöjen ja poikien kypsymisen eritahtisuutta ja osataanko se ottaa huomioon opetuksen järjestämisessä", "sosiaalistuvatko pojat peruskoulussa 'vapaamatkustajuuteen', kun heitä ei kannusteta ponnistelemaan tai he syystä tai toisesta eivät opi ponnistelemaan" sekä "miten pojat voisivat olla sekä hyväksyttyjä poikaporukoissa että ahkeria ja menestyviä oppilaita".”

On ensinnäkin täysin ala-arvoista nimitellä poikia opetuksen ”vapaamatkustajiksi”. Seksististä koulukiusaamista. Tällainen ilmaisu, edes lainausmerkeissä, ei sovi valtiollisen viranomaisorganisaatioon virallisiin julkaisuihin lainkaan. Näinkö te muka kannustatte poikia ja lisäätte heidän kouluinnostustaan? 
Toisekseen, huoli ei riitä mihinkään. Tekoja teiltä odotetaan. Siitä teille maksetaan, että te korjaatte asian, ei vähättelystä ja voivottelusta. Siitä ei ole yhtään mitään hyötyä. 

Kolmannekseen, on todella raukkamaista syyttää koulutuksen tasa-arvo-ongelmista poikia tai jotain ”poikakulttuuria”. Vastuu koulutuksen tuloksista ja tasa-arvoisuudesta on aina aikuisten. Alaikäiset lapset ovat vasta koulussa vastuunkantoa opettelemassa. Poikien ongelmat alkavat jo varhaisessa vaiheessa. On todella härskiä, että koulutuksesta vastuussa olevat aikuiset ja kovapalkkaiset virkamiehet syyttävät pikkupoikia siitä, että eivät itse saa mitään aikaan. 

Neljänneksi. Ongelma ei, ainakaan ensisijaisesti, ole poikien motivaatiossa, vaan poikia syrjivässä koulussa. Poikien kohdalla hyväkään motivaatio, kovakaan työ tai edes todistetusti näytetty osaaminen ei takaa hyvien arvosanojen, j a sitä kautta jatko-opiskelupaikan, saamista. Poikien syrjintä arvostelussa on kaiken pahan alku ja juuri. Opettajien asenne on poikia vähättelevä ja poikien tekemisiin kriittisesti suhtautuva. Poikia rangaistaan aktiivisuudesta ja vilkkaudesta. Koulutuksen rakenne on poikia syrjivä. Siirtyminen toiselle asteelle osuu juuri siihen saumaan kun pojat ovat pahimmassa murrosiässään. Opetusmetodit ja -materiaalit ovat pojille sopimattomia. 

Viidenneksi, missä on konkretia? Kun kerran tiedetään, että pojat ja tytöt kypsyvät eri tahtiin, miksi ette vaadi koulutuksen rakenteisiin, metodeihin muutoksia, joilla tähän pystyttäisiin vastaamaan. Tasa-arvo-oppaassanne vaaditaan mm. erillisistä poika- ja tyttöryhmistä pitäisi luopua oppiaineissa, liikunta mukaan luettuna. Kuitenkin poikien ja tyttöjen eri tahtinen kehitys puoltaisi pikemminkin täysin päinvastaista kehityssuuntaa. Onkin todettu, että eriyttämällä pojat ja tytöt eri ryhmiin vaikkapa kielenopiskelussa, on saatu hyviä tuloksia. Teidän työryhmänne ei tietenkään tiedä tästäkään mitään. 

Kuudenneksi suhtautumisenne tyttöjen väitettyihin ongelmiin on aivan toista tasoa. Niistä ei syytetä tyttöjä, vaan opettajien asennetta, oppimateriaalien sisältöä, koulutehtävien kiinnostavuutta jne. Näihin te myös vaaditte konkreettisia muutoksia. Mitään vastaavaa teillä ei ole tarjottavana pojille, vaikka poikien ongelmat ovat monin verroin suurempia ja vieläpä tutkimuksin (joita te pyritte piilottelemaan) todistettuja. 

”Ainakin osittain ongelmaa voidaan lievittää työtapojen, oppimateriaalien, oppimisympäristöjen ja -verkostojen monipuolistamisella.”

Tästä ei vain tasa-arvo-oppaassa puhuta poikien kohdalla mitään, ja täysin sisällöttömäksi heitoksi se jää nytkin. Niin kauan kuin puhutaan passiivissa, eikä esitetä konkreettisia muutoksia, mitään ei tule tapahtumaan.  

”Rohkaiseva esimerkki tästä on poikien hyvä suoriutuminen ylioppilaskirjoitusten englannin kielen kokeessa - pojat kirjoittavat pitkästä englannista enemmän laudatureja kuin tytöt.”

Tasa-arvo-oppaanne mukaanhan tämä tarkoittaa sitä, että ”vapaamatkustaja”-poikia suosittu on taas suosittu.


”Sekä tehostettua että erityistä tukea saavista oppilaista kaksi kolmasosaa on poikia. Tämä kertoo siitä, että poikien vaikeudet otetaan tosissaan.”

Ei kerro. Tämä on vain eskaloituneiden ongelmien jälkihoitoa. Varsinainen ongelma on siinä, että koulutusjärjestelmämme on tyttöjä suosiva. 

”Yksinäisyys on pojilla suurempi ongelma kuin tytöillä.”

Nyt alkaa ongelmia löytyä. Mihin lie unohtuivat tasa-arvo-oppaasta, jonka pohjalta jatkossa kouluissa mennään (nämä poikien ongelmat sivuuttaen siis). Vaan eipä sillä, eihän teillä ole näihin mitään lääkettä tai edes aikomusta puuttua. Turha esittää empatiakykyistä blogissa, kun ei sitä työssään oikeasti ole.

”Oppaassa todetaan, että "tasa-arvon edistämistä on pohtia, johtuvatko poikien oppimisvaikeudet ja suurempi tuen tarve koulun käyttämästä pedagogiikasta vai joistain muista sen toimintakulttuuriin ja oppimisympäristöihin liittyvistä seikoista.”

Pohdiskeluko auttaa? Tutkimustietoa kaikesta tästä on yllin kyllin saatavilla, mutta teille se ei vain kelvannut, koska sitten olisi pitänyt tunnustaa tosiasiat koulujärjestelmän epätasa-arvoisuudesta ja syrjivyydestä poikia kohtaan. Ketä te oikein luulette huijaavanne pintapuolisella ja teeskennellyllä esityksellänne? Toki niitäkin idiootteja tässä maassa piisaa, jotka tähän vedätykseen lankeavat.

Ja tähän virkkeeseen se sitten jää. Mitään muuta ei tälläkään hallituskaudella ole siis luvassa poikien auttamiseksi ja koulutuksen tasa-arvo-ongelmien korjaamiseksi. Passiivimuoto tarkoittaa, ettei kukaan kanna vastuuta, eikä mitään tehdä. Sama meno jatkuu vain vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. 

”Mikä poikien oppimiskulttuurissa ylläpitää alisuoriutumista?"

Millainen aikuinen vetäytyy omasta vastuustaan sysäten syyn lasten niskaan?  Opetushallituksen virkamies. Jälleen kerran nähdään muuten myös se, ettei poikien erilaisuus opetusalan virkamiehelle sovi. Poikien pitäisi olla samanlaisia oppijoita kuin tyttöjen.Se siitä "sukupuolten moninaisuudesta"

”Tyttöjen ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oppilaiden tasa-arvon parantaminen ei ole pois poikien oppimistulosten parantamiseen satsaamisesta.”

Onko joku väittänyt niin? Missä ja milloin? Olisi tasa-arvoista tehdä työtä myös poikienkin eteen, mutta näköjään se on liikaa vaadittu. Edes ilmiselvään syrjintään ei haluta puuttua. 

”Kaikki nämä näkökulmat mahtuvat sukupuoli- ja tasa-arvotietoiseen kouluun.”

Eivät näytä mahtuvan. Ilmeisesti poikien koulumenestyksen parantaminen ei teille sovi. 

”Tasa-arvotyö ei ole nollasummapeliä.”

Perinteinen nollatason latteus sitten siunatuksi lopuksi. Jos ei ole, miksi piilottelette poikiin kohdistuvaa syrjintää? Miksi valehtelette kouluarvostelussa tapahtuvasta sukupuolisyrjinnästä? Miksi sysäätte vastuun poikien niskaan sen sijaan että tekisitte työnne kunnolla? Miksi vain passiivisesti pohditte ja huolehditte? Miksi ette tee mitään?

Kirjoituksen alkupuolella tasa-arvo nähtiin kuitenkin vielä kilpailuna (vaikka tasa-arvo-ongelmat oli ymmärretty väärin ja tasa-arvon toteutuminen väärin arvioitu). Näin se mieli muuttuu, kun pitää peitellä omaa epäonnistumista ja väistellä ikäviä kysymyksiä moraalista.

Kirjoitus on vastaus opetushallituksen blogissa julkaistuun kirjoitukseen. Opetushallituksen blogiin ei näemmä kommentteja haluta.

Sisällön tarjoaa Blogger.