Header Ads

Eduskuntavaalien sukupuolijakauma

Tilastokeskus - Äänestysaktiivisuus | http://www.findikaattori.fi/fi/51
Lukijamme vastinekirjoitus "Pihtarihuorat" blogille.

Otetaan alkuolettamat, että eduskuntaehdokkaista naisia on esim 2/5 (Koska tilastojen mukaan miehet ovat ehdolla enemmän kuin naiset. Oikeammin ehdokassuhdeluvun voidaan olettaa olevan lähempänä nykyeduskunnassakin toteutuvaa 84 naista – 116 miestä -jakaumaa, mutta havainnollistettaessa tällä ei ole väliä), taitotasollisesti potentiaalisia ehdokkaita on molemmissa sukupuolissa prosentuaalisesti saman verran ja kun äänestäjien sukupuolijakauma on 50 – 50%, niin voidaan tulla näihin lopputulemiin (*äänistä naisille):

a) Sukupuolella ei ole merkitystä äänestäjälle ~2/5 *
b) Molemmat sukupuolet suosivat omaa sukupuoltaan ~1/1 *
c) Vain miehet suosivat omaa sukupuoltaan ~1/5 *
d) Vain naiset suosivat omaa sukupuoltaan ~3/5 *

Vaihtoehto a):ssa ehdokkaat saavat ääniä vain osaamisensa perusteella, joten suhdeluku pysyy samana kuin ehdokkaiden sukupuolijakaumakin.

Vaihtoehto b):ssä naisehdokkaiden suhteellinen äänimäärä kasvaa tasoihin miesehdokkaiden kanssa vaikka naisehdokkaiden suhde olikin vain 2/5, koska äänestäjistä puolet on naisia ja puolet miehiä.

Vaihtoehto c):ssä miesehdokkaiden suhteellinen äänimäärä kasvaa naisehdokkaiden suhteelliseen äänimäärään nähden. Naisehdokkaiden suhteellinen äänimäärä laskee.

Vaihtoehto d):ssä naisehdokkaiden suhteellinen äänimäärä kasvaa miesehdokkaiden suhteelliseen äänimäärään nähden. Miesehdokkaiden suhteellinen äänimäärä laskee.

Tilastollisesti näistä neljästä vaihtoehdosta c) ja d) eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa (naisten määrä nykyeduskunnassa 42% eli 84/200) ja vain toisen sukupuolen harjoittamaan suosintaan uskominen on sekin aika erikoinen asenne ottaen huomioon, että kyse on tasa-arvoasiasta ja vain toiseen kohtaan uskominen itsessään seksistinen kaksoisstandardi. Kohdan c) suhdeluku olisi myös sekin vielä entistäkin pienempi, jos oletettaisiin, että miehiä äänestävät miehet toimii mielipidejohtajina myös useille naisille.

Jäljelle jää siis vaihtoehdot a) ja b). Vaihtoehtoa b) tukee selvästi myös tuo naisten prosentuaalinen määrä (42%) eduskunnassa. Naisehdokkaita on vähemmän, mutta naiset myös äänestävät enemmän, joten suhdeluku on itseasiassa jopa korkeampi kuin mitä se olisi, jos kukaan ei äänestäisi sukupuolen perusteella. Jos naisehdokkaiden määrä olisi jossain tuolla 11/50:stä (niinku listattujen ääniharavien osalta), mutta eduskunnassa naisia on silti prosentuaalisesti HUOMATTAVASTI enemmän, niin eikö tämäkin kerro vain siitä, että naisehdokkaista nousee eduskuntaan myös prosentuaalisesti HUOMATTAVASTI isompi osa kuin miesehdokkaista? Eduskuntavaaleista ei löydy misogyniaa -päinvastoin- ja Rosalind ”Kikkeliskokkelis” Franklymydearia suosittelen puolestaan olemaan ottamatta tilastoja irti kontekstista, jos niitä tuon louhimisen yhteydessä kerta haluaa käyttää tasa-arvoasiaa ajaessaan.

Tuossa itseasiassa näitä varsinaisia äänestystilastoja kurkatessa selvisi, että eduskuntavaaleissa nimenomaan naiset suosii naisia, mutta miehet ei miehiä. Selittyy sillä, että esim vuonna 2011 (kuten keskimäärin muutenkin viimeisen 20 vuoden aikana) naisehdokkaita oli ~39% ehdokkaiden kokonaismäärästä. Eduskunnassa naisia puolestaan on 42% ja kuten jo mainittua, koska naiset äänestävät miehiä muutaman prosentin ahkerammin, tuo 3% ero naisehdokkaiden ja edustajien välillä selittyy vain sillä, että se muutama prosentti äänestää nimenomaan naisia. Jos naiset äänestäisivät yhtä paljon miehiä kuin naisia, niin ehdokkaiden ja edustajien prosenttiosuuksien väliltä löytyvä ero selittyisi vain sillä, että suurin osa miehistä äänestää naisia. Olettaen ettei olla kuitenkaan tilassa, jossa vain miehet suosivat naisia ja naiset eivät suosi ketään, täytyy todellisuuden löytyä noiden kahden vaihtoehdon väliltä: Niin naiset KUIN miehetkin suosivat suurimmalta osalta naisia. Miehet eivät puolestaan tilastojen valossa voi MITENKÄÄN suurimmalta osalta suosia miesedustajia, koska naiskansanedustajien prosentuaalinen määrä ei ole laskenut suhteessa naisehdokkaiden prosentuaaliseen määrään.


Tilastokeskus - Naisten ja miesten osuus ehdokkaista eduskuntavaaleissa 1970 - 2011, % | http://tilastokeskus.fi/til/evaa/2011/01/evaa_2011_01_2011-03-22_tie_001_fi.html
Tämän ”miessuosioteorian” voi tosiaan todistaa vääräksi jo pelkästään nais- tai mieskansanedustajien lukumäärällä ja sillä olettamalla, että ”Naiset äänestää enemmän kuin miehet. Miehet ovat enemmän ehdolla kuin naiset.”, mutta tässä nyt nuo kaksi diagrammiaki:"

Sisällön tarjoaa Blogger.