Header Ads

Tilastokeskuksen palkkaerovertailut ovat kaukana reaalimaailmasta


Tilastokeskuksen palkkavertailut ovat virtuaalimaailmasta, eivät reaalimaailmasta.

Mikä on tilanne reaalimaailmassa? Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan työlliset miehet tekivät vuonna 1999 vuodessa 1983 tuntia ja työlliset naiset 1539 tuntia. Työllisten naisten tehtyjen työtuntien suhde miehiin oli 77,6 %. Mukana ovat siis sivu- ja ylityöt sekä osa-aikatyötä tekevät ja yrittäjät. Ruotsin luku vuodelta 2001 on alempi, 73,2 %, johtuen osin siitä, että Ruotsin työllisistä naisista lähes kolmasosa tekee osa-aikatyötä. Ruotsissa ei tunneta Suomen kaltaista yhteiskunnan tukemaa lastenhoitovapaajärjestelmää. Verotietojen mukaan naisten palkkatulojen osuus miesten palkkatuloista on luokkaa noin 75 % normaalin talouskasvun vuosina. Vuonna 2012 naisten palkkatulo oli keskimäärin 24 604 euroa ja miesten 32 215 euroa eli naisten palkkatulot olivat noin 76,4 %. Molempia oli noin 1,415 miljoonaa henkeä, eli yhteensä palkkatuloja sai noin 2,83 miljoonaa henkilöä. Mukana ovat yrittäjien palkkatulona nostamat summat sekä sivu-, lisä- sekä ylitöistä ansaitut palkat. Mukana ovat koko- ja osa-aikaiset. Kaikkien Suomen työllisten naisten tehdyt työtunnit ovat siis noin 78 % ja palkkatulot noin 75 % miesten vastaavista. Normaalissa taloustilanteessa kaikkien työllisten naisten tehdyn työn palkkatulon tuntipalkka on noin 96 % työllisten miesten tehdyn työn palkkatulon tuntipalkasta. Mukana ei ole yritystoiminnan tuloja, jos niitä ei ole nostettu palkkatulona. Kun siirrymme työllisistä miehistä ja naisista kokoaikaisiin palkansaajiin ja tarkastelemme palkkaa tehtyä vuosityötuntia kohden, on tehtävä seuraavat korjaukset: - poistettava yrittäjien vaikutus - poistettava tuntiperustaisesti maksettujen ylitöiden vaikutus - poistettava osa-aikaisten vaikutus - poistettava sivutöiden vaikutus Kaikki seuravat vaikuttavat siihen, että tuntipalkkaero kapenee: 1. Yrittäjät: Miesyrittäjien tulotaso on noin 30 % suurempi kuin naisyrittäjien ja työtunneissa on suunnilleen sama ero. Miesyrittäjiä on kaksi kertaa enemmän kuin naisyrittäjiä. Hyväpalkkaisten miesyrittäjien poisto alentaa palkansaajamiesten keskiansioita enemmän kuin mitä naisilla tapahtuu. Vaikutus noin 0,5 %. 2. Tuntiperustaisesti maksetut ylityöt: Miehet tekevät ylitöitä yli kaksi kertaa naisia enemmän. Vaikutus noin 2 %. 3. Osa-aikaisten vaikutus: Osa-aikaisten palkka on noin 17 euroa per tunti, kun se on kokoaikaisilla noin 20 euroa. Osa-aikaisia naisia on noin 17 % ja osa-aikaisia miehiä noin 7 %. Kun heikompipalkkaisia osa-aikaisia naisia poistetaan enemmän kuin osa-aikaisia miehiä, vaikutus on noin 1,5 %. 4. Sivutyöt: Koska miehillä on enemmän sivutöitä kuin naisilla ja miesten sivutyöt ovat paremmin palkattuja, selittää sivutöiden poisto noin 0,5 % tuntipalkkaerosta. Yhteenveto: Työllisten naisten tuntipalkka on noin 96 % miesten tuntipalkasta verotietojen ja Tilastokeskusken ajankäyttötutkimuksen mukaan. Kun tutkimme samojen aineistojen kokoaikaisia palkansaajia, ero supistuu 0,5 + 2 + 1,5 + 0,5 % eli yhteensä 4,5 %. Yhteenveto reaalimaailmasta Normaalissa taloustilanteessa kokoaikaisten palkansaajanaisten ja -miesten tuntipalkoissa ei tehtyä vuosityötuntia kohden laskettuna ole verotietojen ja ajankäyttötutkimuksen mukaan mitään eroa. _______________________________ Mitä kertoo Tilastokeskuksen virtuaalimaailma? Tilastokeskuksen palkkatilastot sanovat, että kokoaikaisten naispalkansaajien kuukausiansiot, joista on poistettu tuntiperustaisesti maksetut ylityökorvaukset, ovat noin 82 % miesten tuntiansioista. Sama noin 82 % on suhde tuntiansioissakin. Tosin Tilastokeskus puhuu välillä palkoista, välillä ansioista, mutta nehän ovat virtuaalimaailmassa sama asia. Mites tässä näin kävi? Uskotaanko verottajaa vai Tilastokeskuksen palkkaotantaa? Tilastokeskus huijaa. Se sanoo, että tuo 82 % on laskettu säännöllisen työajan ansioista. Tässä teoria ja käytäntö eivät kohtaa. Tilastokeskus laskee tuntipalkan teoreettisesti työehtosopimuksen mukaisen minimityöajan mukaan. Tilastokeskus tekee olettaman, ettei yhtään ylityöpalkkoja sisälly sen käyttämään "säännöllisen työajan" ansioon. Totuus on toinen. Palkka-aineistossa on ylityöpalkkoja hieman yli 2 % kokonaispalkkasummasta, mutta ylitöitä tehdään noin 10 % kokonaistyötunneista. Ja kun palkattomia ylitöitä on alle puolet tuntiperustaisesti palkatuista, niiden vaikutus on alle 1 %. Missä ovat nuo puuttuvat 7 % ylityötunneista? Vastaus: Ne ovat kiinteään kuukausipalkkaan sisältyviä kokonaistyöaikasopimusten (ns. esimiessopimusten) mukaisia ylityökorvauksia. Jos näistä ylityötunneista lasketut ylityöpalkat poistetaan korotettuina, niin kuin Työaikalaki vaatii, on naisten säännöllisen työajan palkka noin 92 % miesten säännöllisen työajan palkasta. Tilastokeskus huijaa kansaa myös siinä, että se jättää sanomatta, että miesten tehty säännöllinen työaika on noin 10 % suurempi kuin naisten. Vai oletteko kuulleet ns. tasa-arvoihmisten koskaan maininneen, että naisen euro on 80 senttiä ja että se on laskettu sellaisesta säännöllisen työajan ansiosta, missä miesten ja naisten säännöllinen työaika ei ole sama? Puolet miesten ja naisten säännöllisen työajan tehtyjen työtuntien erosta, noin 5 %, koostuu naisten pidemmistä palkallisista poissaoloista (noin 3 % lomat, noin 1 % sairaslomat, noin 1 % äitiyslomat) ja toinen puoli, noin 5 %, on ero keskimääräisen säännöllisen tehdyn työviikon pituudessa. Tilastokeskuksen palkkatilastojen virtuaalimaailmassa näyttää siltä, että naiset jopa tekevät enemmän säännöllisen työajan työtunteja kuin miehet. Vuonna 2012 miesten keskiansio oli kuukaudessa 3529 euroa ja tuntipalkka 20,95 euroa. Miehet säännöllinen työaika on siis 168,4 tuntia kuukaudessa. Naisten vastaavat kuukausiansiot olivat 2890 ja tuntipalkka 17,15 eli naiset tekevät 168,5 tuntia kuussa. Luvuista päätellen nämä ovat kokoaikaisia palkansaajia. Onko materiaalissa jotain sellaista, mitä Tilastokeskus ei kerro verkkosivuillaan? Kun todellisuudessa naisten säännöllisen työajan ansio on noin 92 % miesten säännöllisen työajan ansiosta ja miehet tekevät noin 10 % enemmän säännöllisen työajan tehtyjä työtunteja niin myös Tilastokeskuksen ansiotasoindeksitilastosta saatu prosenttiluku saa loogisen selityksen: Kokoaikaisten miesten ja naisten keskituntipalkka tehtyä vuosityötuntia kohden on sama. Tilastokeskuksen tutkijat ovat vieraantuneet työelämän todellisuudesta. Omaksuin erään hyödyllisen tavan yöskennellessäni eräässä suomalaisessa, mutta kansainvälisessä hissiyhtiössä. Sen pääomistajatoimitusjohtajalla oli tapana varmistaa saamansa tieto myös muista lähteistä. Koska Suomen laki kieltää minua kertomasta tietoja niistä yrityksistä, joissa en enää toimi, niin jätän yhtiön nimen salaisuudeksi. Minua hämmästyttää, että Tilastokeskuksen tutkijat eivät lue sanomalehtiä eikä heillä ole pääsyä Internetiin. He eivät myöskään lue muiden Tilastokeskuksen osastojen kuin omiensa, julkaisuja. Jos palkat ja työvoimakustannukset-osaston tutkijat tekisivät vertailuja laaja-alaisesti, minuakaan ei tarvittaisi oikaisemaan Tilastokeskuksen, Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön, Tasa-arvoasiain neuvottelunta TANE:n, Tasa-arvovaltuutun ja Samapalkkaohjelman levittämää "naisen euro on 80 senttiä" - huijausta. Esimerkki, mitä seuraa kuin ei havainnoi oman osaston ulkopuolista maailmaa: Tilastokeskus kiistää jyrkästi väitteen, että yhdenkään palkansaajan kiinteä kuukausipalkka voisi sisältää korvauksen tehdyistä ylitöistä. Ja Tilastokeskus väittää, että sen palkkatilastoissa on käytössä Työaikalain mukainen säännöllinen työaika, joka ei siis voi ylittää 40 tuntia keskiarvona laskettuna. Itse olen työurallani ollut vastuussa itse tehdyistä, ostetuista "paketeista" tai ulkopuoliselta toimittajilta ostetuista palkanmaksupalveluista. Kaikaissa näissä esimiesten, joilla on ollut kiinteä kuukausipalkka, joka sisältää myös korvauksen ylitöistä, kiinteä kuukausipalkkakenttä on viety kuukausipalkka-sarakkeeseen, joka on toimitettu EK:lle ja sieltä Tilastokeskukseen. Palkanlaskijaa ei voi syyttää, sillä hän ei edes tiedä, kenellä on kokonaistyöaikapalkkaus, sillä Tilastokeskus ei ole antanut omaa koodia tälle palkkausmuodolle. ATK-tilintarkastajana toimiessani havaitsin, että tämä on voimassa oleva käytäntö suomalaisissa yrityksissä. Googlaamalla saa helposti selville sen, että kiinteä kuukausipalkka, joka sisältää myös korvauksen ylitöistä, on varsin yleinen palkkausmuoto. Esimerkki 1. SAK:n koulutussäätiön omistaman Kiljavan opiston opettaja Marita S-H vaati hovioikeudessa palkkaa ylitöistään. TV:ssä esitettiin ohjelma, missä hovioikeus päätyi kantaan, että Kiljavan opisto rinnastetaan kansanopistoihin, missä opettajan kiinteä kuukausipalkka sisältää korvauksen mahdollisista ylitöistä. Päätöksessä lukee: "Hovioikeus on katsonut, että S-H:n työsuhteeseen on kanteessa tarkoitettuna aikana sovellettu Yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen kokonaistyöajassa olevia kansanopistoja koskevia määräyksiä. Kiljavan opistolla on noudatettu kokonaistyöaikajärjestelmää, jossa opettajien työaikaa ei ole tarkasti määritelty vaan opettajien työaika muodostuu joustavaksi. Kokonaistyöaikajärjestelmässä työaikalain mukaista yli- tai lisätyötä ei ole lähtökohtaisesti voinut syntyä, koska opettajien osalta ei ole ollut olemassa mitään tarkasti määriteltyä säännöllistä tai sovittua työaikaa. Työehtosopimusmääräyksiin ei ole sisältynyt myöskään mitään työaikalain ulkopuolista yli- tai lisätyön korvausmekanismia." Tämä Kiljavan opiston naisopettaja joutui maksamaan Kiljavan koulutussäätiölle 470 000 euroa ja hänen omat kulunsa olivat yli puoli miljoonaa euroa. Korkein oikeus ei antanut valituslupaa, joten kokonaistyöajan kiinteä kuukausipalkka on palkkausmuotona on Suomessa laillinen. Esimerkki 2: AKAVA:n yksityisen sektorin YTN:n jäsenmäärä on noin 160 000. Jäsentiedustelussa 32,1 % ilmoitti, että ylityökorvaus sisältyy peruspalkkaan ja 3,0 % ilmoitti, että ylityöt maksetaan erillisenä korvauksena. Joten pelkästään YTN:ssä on kokonaistyöaikaa tekeviä yli 40 000 palkansaajaa. YTN on alle kolmasosa AKAVA:sta. YTN:n jäsenpeitto lienee noin 60 % ja Erkkikin sen arvaa, että niillä, jotka eivät ole jäseniä, kokonaistyöaika on vieläkin paljon yleisempi. Miksi liittyä liittoon ja maksaa jäsenmaksuja, jos osaa ilman liittoakin neuvotella paremmman sopimuksen? Esimerkki 3: ERTO:n työsuhdeoppaassa on seuraavaa: "Työsopimuksessa saattaa olla ehto, jonka mukaan ylitöistä maksettava korvaus sisältyy kuukausipalkkaan. Tällainen sopimus on mahdollinen vain silloin, kun työntekijä on johtavassa tai työnjohdollisessa asemassa." Erto on osa STTK:ta, jossa on yli 600 000 jäsentä. Esimerkki 4: Lakimiesliitto, nuoret lakimiehet, kysely: "Viidennes vastaajista ilmoitti, että ylityökorvaus on sovittu tai katsottu sisältyväksi palkkaan." Ja ne olivat nuoria lakimiehiä. Vanhemmilla tätä lienee pajon yleisempää ja esimiehinä toimivilla lakimiehillä lienee lähes poikkeuksetta palkkausmuotona. Esimerkki 5: ACATIIMI 3/10: Tutkijat kokonaistyöajan piiriin "Merkittävä muutos tuli kokonaistyöajan soveltamissäännöksiin – tutkijat tulevat sen piiriin. Uusi kokonaistyöaikasopimus on käytössä 1.8.2010 alkaen. Kokonaistyöaikaa sovelletaan yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöön, joka kuuluu yliopistojen palkkausjärjestelmässä opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmään. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät yliopistoon palvelussuhteessa olevat perustutkintoa suorittavat opiskelijat sekä sellaiset henkilöt, joiden työaikaa työnantajalla on työaikalain tarkoittamalla tavalla mahdollisuus työn luonteen ja suorittamispaikan vuoksi valvoa. Opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittainen työaika on 1600 tuntia." (Huomautus: Yliopistojen käyttämä tietokonejärjestelmä ei hyväksy raportoitavaksi vuodessa kuin 1600 tuntia. Ylitöitä ei voi siten olla!) Esimerkki 6: Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut, kysely: "Vuonna 2005 35 % ei saanut ylitöistään mitään korvausta tai niiden katsottiin kuuluvan peruspalkkaan". Esimerkki 7: www.esimiesliitto.com: "Työehtosopimus mahdollistaa senkin, että vastaavan hoitajan osalta voidaan ilta- ja yötyölisät maksaa myös ns. korotetun peruspalkan muodossa." Kiinteässä kuukausipalkassa voi siis ylityökorvausten lisäksi olla myös työaikalisiä. Kun epämukavan työajan lisät pitää poistaa palkkavertailuista, se ei Suomessa onnistukaan, vaikka EY-tuomioistuin ja ILO 100 - sopimus niin vaativat. Rikotaanko tässä lakia? Ei rikota, sillä Työaikalaki mahdollistaa tämän pykälässä 40, ensimmäisessä momentissa. "Työnantajien ja työntekijöiden yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään, oikeus sopia toisin siitä, mitä 4 ja 5 §:ssä, 13 §:n 2 momentissa, 15 §:n 2 momentissa, 22–25 §:ssä, 26 §:n 1 momentissa sekä 27–35 §:ssä säädetään. Tällaisia työehtosopimuksen määräyksiä työnantaja saa soveltaa niidenkin työntekijöiden työsuhteissa, jotka eivät ole sidottuja työehtosopimukseen mutta joiden työsuhteissa työnantajan on työehtosopimuslain (436/1946) mukaan noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä. (26.1.2001/64)". Pykälissä 22-25 puhutaan ylitöiden korvaamisesta. Kuinka yleistä kokonaistyöaikasopimukset ovat? Tästä minulla on täysin Tilastokeskuksesta poikkeava näkemys. Tilastokeskus väittää, että kokonaistyöaikasopimus on harvinaista. Lainaus heidän kirjeestään: "Käyttämiemme laajojen palkkatilastojen (yli 1,3 miljoonaa työsuhdehavaintoa vuodessa) ja Tilastokeskuksen koko väestön kattavien kokonaisaineistojen perusteella kokonaistyöaikaa tekevien määrä liikkuu ennemminkin kymmenissä tuhansissa kuin esittämässänne 250 000 palkansaajassa." Miten Tilastokeskus kehtaakin huijata näin? Palkkatilastoista mitään määrää ei voi saada selville, sillä kokonaistyöaikaa tekeville ei ole omaa "palkkausmuoto"-koodia. Ja mitkä ovat nämä koko väestön kattavat aineistot, joita he eivät mainitse nimeltä? Sellaisia Tilastokeskuksen kyselyitä ei ole olemassakaan, mistä kokonaistyöaikaa tekevien määrä saataisiin selville. Katsokaa itse sivulta www.stat.fi/keruu/yksp/kk_lomake_13.pdf ja hämmästykää, kuinka Tilastokeskus huijaa. Vai löydättekö lomakkeelta tiedon, josta voidaan päätellä, että työntekijällä on kokonaistyöaikasopimus? Toisaalta, jos palkka-aineistosta löytyy yksikin palkansaaja, jolla on kokonaistyöaikasopimus ja jolla kuukausipalkka-kenttä sisältää korvauksen ylitöistä, siitä pitäisi mainita a.o. tilaston selitteessä. Niissä ei ole sellaisesta mainintaa. Jos edes sata henkeä suostuisi lyömään satasesta vetoa, kumpi on lähempänä totuutta, minä vai Tilastokeskus, olisin helposti 10 000 euroa rikkaampi.


Pauli Sumanen Työaika- ja palkkatutkija

Sisällön tarjoaa Blogger.