Header Ads

Emma Watson- YK:n feminismin mannekiini



Näyttelijä Emma Watson on YK:n ns. tasa-arvojärjestön, eli UN Womenin, hyväntahdon lähettiläs. Tässä ominaisuudessa hän piti juuri YK:n päämajassa New Yorkissa puheen, jossa hän kannusti miehiä ottamaan osaa YK-johtoiseen tasa-arvotyöhön UN Womenin HeforShe-kampanjan hengessä. Watson myös väitti, että feminismi olisi syyttä saanut miesvihamielisen leiman.

Watson ja YK ovat aivan oikeassa siinä, että miehet pitää saada mukaan tasa-arvotyöhön mukaan. Ikävä kyllä, YK:n tasa-arvotyö on aivan täysin naisasiakeskeistä, mikä käy hyvin ilmi jo YK:n tasa-arvojärjestön ja sen nyt lanseeraaman kampanjan nimistä hyvin ilmi. Eikä ongelma rajoitu ainoastaan nimiin, vaan koko ajatustapa on naisasiakeskeinen alusta loppuun. Miesnäkökulmaa ei huomioida YK:ssa missään. Miksi ihmeessä miehet olisivat erityisen kiinnostuneita osallistumaan tasa-arvotyöhön, jos ja kun, se ei tarjoa heille itselleen yhtään mitään? Miehet ovat kyllä jo perinteisesti tehneet yhtä ja toista naisten eteen, mutta kun kerran puhutaan tasa-arvon tavoittelusta, eikö se edellyttäisi automaattisesti myös sitä, että miesten eteen tehtäisiin jotain. Se olisi jotain uutta. Mitä se sitäpaitsi kertoo YK:sta, että se kovasti painostaa miehiä kantamaan kortensa kekoon naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi, mutta unohtaa miehiin kohdistuvan väkivallan kokonaan?

Miesasia toteaa, että Jos YK, UN Women ja Emma Watson olisivat tosissaan edistämässä tasa-arvoa, koko YK:n tasa-arvotoiminta pitäisi ajatella ihan uusiksi. Tästä lanseeratusta kampanjasta olisi hyvä aloittaa; sen slogan voisi olla vaikkapa HeandShe, ja sen tavoitteena voisi esimerkiksi olla sukupuolesta riippumatta kaikkiin ihmisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen. Miehet pitäisi haastaa naisten asialle vain, jos naiset haastettaisiin yhtä aikaisesti miesten asialle. Jos väitetään, että miehet hyötyisivät naisten aseman parantamisesta, on syytä olettaa, että sama toimisi myös toisinpäin. Nyt niin ei jostain syytä tehdä, vaikka se olisi oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Siihen tyyliin olisi helppo saada miehet mukaan ilman sen suurempaa anomista tai painostusta.

Miesasia kokee, että nyt kampanjassa on se traditionaalinen henki, että miesten pitäisi pukeutua kiiltävään haarniskaan ja pelastaa avuttomat naiset maailman pahuudelta. Tämä on halventavaa osaavia ja kyvykkäitä naisia kohtaan. Se on myös miesten tasa-arvo-ongelmien sivuuttamista ja mitätöimistä, ihan perinteistä feminismiä siis. Se siitä feminismin miesvihamielisyyden perusteettomuudesta. 

Emma Watson toki muisti mainita sen, että epätasa-arvosta voivat kärsiä myös miehet, mutta hänen puheessaan miesten lukemattomista tasa-arvo-ongelmista mainittiin lopulta vain yksi, eli miehiin kohdistuvat rooliodotukset, jotka saattavat estää miehiä ilmaisemasta tunteitaan ja painostaa miehiä omaksumaan machoroolin. Watsonin tietämys miesten tasa-arvo-ongelmista on paitsi olemattoman vähäinen, niin myös varsin valikoiva ja naiivi. Juurihan kävi ilmi, että UN Women vain kampanjallaan pönkittää näitä miehiin kohdistuvia rooliodotuksia, eikä suinkaan pyri niitä purkamaan.

Miesasia toteaa, että jos Watson, UN Women ja YK haluavat todella miehet mukaan tasa-arvotyöhön, niiden on ryhdyttävä kuuntelemaan miehiä kunnioittaen. On aika todennäköistä, että miesten käsitys miesten tasa-arvo-ongelmista on varsin toisenlainen, ja paljon syvempi, kuin mitä Watsonilla. Ikävä kyllä, mitään merkkiä siitä, että YK UN Women tai Emma Watson olisivat jatkossakaan valmiita kuuntelemaan miehiä, ja etenkin miesasialiikettä, ei ole edelleenkään näköpiirissä.On miehiä halventavaa, että heistä, ja heidän ongelmistaan tehdään YK:n tasolla tällaista pilkkaa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

Sisällön tarjoaa Blogger.