Header Ads

Asevelvollisuuden vaikutus miesten elinikäisiin ansioihin

Kuva: Uuno Turhapuro armeijassa
Miesasia.fi kysyi tutkija Pauli Sumaselta miten asevelvollisuus vaikuttaa miesten elinikäisiin ansioihin. Saimmekin erinomaisen vastauksen ja julkaisemme sen nyt Paulin luvalla täysin muokkaamattomana alla.


1. Miehet menettävät asevelvollisuuden vuoksi noin 14 kuukauden työpanoksen. Intin kesto on hieman yli 9 kk (Puolustusvoimien  mukaan useampi suorittaa 12 kk asepalveluksen kuin 6 kuukauden), mutta asiantuntijat arvioivat, että intti ei juurikaan osu työ- tai opiskeluelämän kannalta soveliaaseen aikaan, vaan sekä ennen inttiä että intin jälkeen miehille tulee odotus/työttömyysjaksoja, joten keskimääräinen haitta onkin noin 14 kuukautta. Huomattakoon lisäksi, että siviilipalvelusaika on nyt 12 kk ja intistä sekä siviilipalveluksesta kieltäytyvien asevelvollisten vankeusaika on 6 kk.

Kun miesten keskimääräinen työssäoloaika ennen eläköitymistä on noin 38 vuotta, eli 456 kuukautta, niin jakolasku antaa tulokseksi, että intti syö noin 3,1 % miehen työkuukausista.
Mutta vaikutus elinikäiseen palkkatasoon on seuraavista syistä suurempi: 1. Intissä tehdään siviililaskuopin mukaan huomattavasti enemmän työtunteja kuin normaalissa työelämässä. Esimerkiksi päivystys työpaikalla lasketaan työajaksi täällä siviilielämässä. 2. Kun intti syö työelämästä noin vuoden loppupäästä, rahallinen menetys on keskimääräistä kuukausiansiota suurempi. Kyllä jokainen tekee sen ensimmäisen työvuoden, mutta intin vaikutus onkin laskettava sen viimeisen työvuoden mukaan, joka jää miehiltä tekemättä intin vuoksi. 3. Ei intin ajalta, intin odotusjalta eikä intin jälkeiseltä luppoajalta kerry eläkettä. Siksi keskimäärin intin ja siviilipalveluksen suorittaneiden eläke on noin 2,5 % pienempi kuin niillä, jotka eivät suorita niitä. 4. Kertausharjoitukset alentavat miesten ansiotasoa. Riippuen työsopimuksesta, alenema on erilainen eri miehillä. Esimerkiksi leipurille maksettiin työoikeuden päätöksellä pelkkää peruspalkkaa kertausharjoituksen ajalta, vaikka hän sai siviilissä peruspalkan päälle säännöllisiä työaikalisiä, koska hän meni joka päivä töihin kello 4.00. Palkan maksaminen kertausharjoituksen ajalta ei ole lakisääteistä.


Eli asevelvollisuus syö miesten elinikäisistä kokonaisansioista yli 4 %. Koska Tilastokeskus poistaa kaiken inttiin liittyvän tilastoistaan, tätä intin 4 % vaikutusta ei huomioida Tilastokeskuksen tekemässä miesten ja naisten ansioerolaskelmassa. Tasa-arvoisessa ansiotasovertailussa pitäisi olla mukana yli 25 000 miestä nollapalkalla.

Kokonaan toinen kysymys on intissä tapahtuvien tapaturmien vaikutus. Suunnilleen joka toinen varusmies kärsi palvelusaikanaan vuonna 2012 jostakin tapaturmasta (HS Heidi Lämsä 30.1.2014). Näistä vakavia oli muutama. Juttu ei kerro vakavuuden asteesta, aiheuttiko se esimerkiksi elinikäisen työkyvyttömyyden.

Jo aloitetun varusmiespalveluksen keskeyttää jopa joka viides ja heistä yli kolmasosa mielenterveydellisistä syistä. Muita suurimpia varusmiespalveluksen keskeyttämissyitä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (noin 20 % keskeyttäneistä), tapaturmat (noin 10 %), hengityselinten sairaudet (noin 10 %) sekä aineenvaihduntasairaudet (noin 5 %). Noin kolmasosa keskeytyksistä jää näin ollen em. luettelon ulkopuolelle. On muistettava, että näistä keskeyttäneistä osa joutuu palaamaan takaisin armeijaan, kunhan ovat tervehtyneet käytyään välillä siviilimaailmassa parantumassa.

Intin aikaisten kuolemantapausten lukumäärä on vuosittain verrattain pieni ja niistä useat tapahtuvat oman käden kautta. Nekin ovat pääosin intin aiheuttamia, koska ne johtuvat intin aiheuttamasta stressistä. Uudempia tietoja on vaikea löytää, vuosien 1980-1999 välillä kuoli hieman yli 10 varusmiestä vuodessa.

Vihreä miesliike on tehnyt omat laskelmansa omasta armeijamallistaan. http://www.vihreamiesliike.fi/?p=39. Tuolta voi käydä katselemassa heidän laskelmiaan.




Pauli Sumanen
Työaika- ja palkkatutkija, eläkkeellä

Sisällön tarjoaa Blogger.