Header Ads

Sukupuolikiintiöt pörssiyhtiöihin

imagerymajestic / www.freedigitalphotos.net

STM (Sosiaali- ja Terveysministeriö) tiedotteessa Ministeri Huovinen kommentoi näin:
Tiedote julkaistu - 10.06.2014 10:10 
Susanna Huovinen / Peruspalveluministeri

"Sukupuolten tasa-arvon edistämiseen liittyvät konkreettiset toimet on sisällytettävä yhä vahvemmin yritysten strategioihin, kuten yritysvastuustrategiaan ja tasa-arvosuunnitelmaan. Johdon rekrytointikäytäntöjen ja -prosessien avoimuuden lisääminen sekä mentorointi ovat hyviä esimerkkejä konkreettisista tasa-arvoa lisäävistä toimista. Myös avoimuuden lisääminen ja urasuunnittelu edistävät tasa-arvoa."

Hieno juttu sinällänsä, mutta kun juttua lukee eteenpäin löytyy sieltä 40% sukupuolikiintiö ehdotus, eli 40% johtopaikoista tulisi olla "tietyn" sukupuolen edustamaa.

" "Parhaillaan neuvoteltava on direktiiviehdotus, jonka vähimmäistavoitteena on, että 40 prosenttia julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomista jäsenistä on aliedustetun sukupuolen edustajia vuoteen 2020 mennessä. Suomessa hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa on linjattu, että arvio sukupuolten tasapuolisemman edustuksen turvaamiseksi pörssiyhtiöiden hallituksissa tehdään kesällä 2014", Huovinen sanoi. "


STM tiedote täällä.


ÄLY HOI ÄLÄ JÄTÄ ! huusi jo vanhakansakin. Tarkastellaampa mitä Norjassa tapahtui vuonna 2003 kun tämä 40% kiintiö otettiin käyttöön.

Lainaus Mikko Ketokiven blogista:

Vuonna 2003 norjalaisten julkisesti noteerattujen osakeyhtiöiden hallitusten jäsenistä vain 9% oli naisia. Norjassa säädettiin tuolloin laki, joka vaati prosenttiosuuden nostamista 40:een. Laki on ollut ilmeisen tehokas, sillä naisten osuus on noussut kohisten.

Mutta tämä ei ollut ainoa seuraamus.

Toinen seuraamus oli yritysten markkina-arvojen huomattava lasku, jonka vaikutukset eivät jääneet lyhytaikaisiksi, vaan se näkyi vuosien päähän. Tämä markkina-arvojen lasku johtuu tietysti siitä, että yritysten omistajat alkoivat myydä osakkeitaan ja sijoittivat varallisuutensa johonkin muuhun. Kukaan sijoitustensa arvoa tarkasti varjeleva ja markkinoita seuraava sijoittaja ei ”sponsoroinut tasa-arvoa”, varallisuuden siirtäminen lain ulottumattomiin onnistui muutamassa minuutissa. Ne, jotka eivät myyneet, lahjoittivat käytännössä varallisuuttaan tasa-arvon edistämiseen pörssiyhtiöissä. Jokainen voi tosin pohtia, mihin nämä lahjoitukset todellisuudessa päätyivät; tasa-arvon edistämiseen? Tuskin. Taloudellisen hyödyn kääri todennäköisesti ammattitaitoinen pörssikeinottelija (shorttaaja), joka veikkasi oikein kurssien laskun ja toimi sen mukaisesti.

Mistä pörssiarvojen lasku johtui? Todennäköisimmin siitä, että sukupuolikiintiöiden määrääminen hankaloittaa yritysten mahdollisuuksia löytää hallituksiinsa päteviä henkilöitä. Tämä ei ole vihjailua, että miehet ovat fiksumpia, vaan ainoastaan sen tosiasian toteamista, että rajoite on aina rajoite: laki pakottaa yritykset muuttamaan hallitustensa kokoonpanoa. Tutkimuksissa yli 50 vuoden ajalta on havaittu, että toimivan ja osaavan hallituksen kokoaminen on ilman kiintiöitäkin mittava, monille jopa mahdoton haaste. Viime vuosien skandaalit (esim. Enron) ovat johtuneet merkittävällä tavalla yritysten hallinnon toimimattomuudesta, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa hallinnon varmistamisen tueksi on otettu ennennäkemättömän järeää lainsäädäntöä (ns. Sarbanes-Oxley Act).

[...]

huomionarvoista on esimerkiksi se, että julkisesti noteerattujen yritysten määrä Norjassa romahti vuoteen 2009 mennessä alle 70%:iin vuoden 2001  tasosta (työllisyys Norjassa oli kasvussa koko tarkasteluajan). Yksityisten osakeyhtiöiden määrä vastaavasti nousi 30%. Yrityksistä, joissa kaikki hallituksen jäsenet olivat miehiä, lähes puolet vetäytyi pörssistä. Syitä pörssistä vetäytymiseen on useita, mutta yhteys lainsäädännön muutokseen lienee olennainen.


Tässä ei voi kun ihmetellä mitä pyörii niin ministeri Huovisen päässä kuin että myös EU:ssa ja Brysselin päässä. Kuka näitä kiintiöitä keksii ja miksi ? 


Eivätköhän pörssiyhtiöt itsessään osaa päättää osaavimmat henkilöt sinne johtoon oli sitten kyseessä mies tai nainen.

Mikko Ketokiven blogiin pääset täältä.


Norjan tapausta tutkineiden aineistoa joihin Mikko Ketokivi viittaa - Kenneth. R. Ahern ja Amy K. Dittmar (2011) “The changing of the boards: The impact on firm valuation of mandated female board representation”Quarterly Journal of Economics.


Sisällön tarjoaa Blogger.